Vakavasti ottaen lapsellista

Usein toitotetaan vanhaa fraasia: ”Lapsissa on tulevaisuus”. Niin homeiselta kuin se saattaakin kuulostaa, teatterissa tässä lauseessa piilee vakavasti otettava totuus.

Suomalainen teatterikenttä on suuren muutoksen kynnyksellä. Yleisöt ikääntyvät ja katsomot tyhjenevät sen myötä – ellei kehityssuuntaa saada käännettyä. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että lapset ja nuoret, jotka varhain oppivat  harrastamaan kulttuuria, hakeutuvat sen pariin myös aikuisiässä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että se teatteri, jota lapsille tarjotaan on laadukasta, heidän älyään, tunteitaan ja ymmärrystään väheksymätöntä taiteellisesti kunnianhimoista taidetta. Muuten käy niin, että ensimmäinen teatterikokemus jää monen kohdalla myös viimeiseksi.

Siksi olen erityisen iloinen siitä, että voimme Jukossa tarjota ammattitaidolla tehtyä lastenteatteria Pekka Töpöhännän seikkailuista yhteistyössä Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen upeiden nuorten taiteilijoiden kanssa. Koska itse kävin jääräpäisesti päiväkotia liki vuoden sukkahousut päässä näyttääkseni Maija Maitoparralta (ja suostuttelin serkkuni survoutumaan holtittomaan tyynyasuun Paksu Trisseksi), voin omakohtaisesti taata, että hilpeän seikkailun takana saattaa häämöttää yritys päästä osaksi yhteisöä, havaintoja suvaitsevaisuudesta ja erilaisuudesta. Eli ihan päteviä kysymyksiä näin aikuisenkin kannalta.

Linda Wallgren

Taiteellinen johtaja